Särkyvää
näinä öinä mieli matkustaa
se kulkee missä tahtoo
mä päättää en saa polkujaan
vaan joudun valvomaan ja matkaseuranaan
mä nähdä valveunta saan
näinä öinä melska hellittää
on kotvan kaikki selvää
ja kumman helppo ymmärtä
sä lepäät vierelläin,
kun käännyn sua päin, hetken aikaa vaistoan,
sä jaat tän saman maailma
niin särkyvää on onni tää, niin mitättömästä voi kaikki sirpaleiksi sälähtää
niin särkyvää, kun meitä kehoitettiin rakkaudesta huolta pitämää
en voinut ymmärtää se kuinka helppoa niin on särkeäkään, mitä meille silloin jää
näistä öistä voimani mä saan
sen minkä kruunu vaatii,
ja markkinoilla tarvitaa
kun itku auta ei,
ja jatkettava ois, taas tehdä taksvärkkinsä pois
kun luja olevansa sois