Vain Varjot Häntä Seuraa
mutta hän vain hiljaa katoaa laitakaupungin yöhö
kun saapuu estradille katulamput kumarta
ei päivisin kukaan häntä koskaan nä
hän katseita pelkää ja odottaa vain pimeä
joku sanoo hänen aina vaan juoksevan pakoon elämä
aina päivisin kaupungilla kerrotaan
joku yöllä sen hullun nähnyt taas on liikkuva
miksi sellaisten vapaudessa vielä kulkea annetaan
nyt puhutaa
nyt puhutaa
nyt puhutaa
mutta hän vain hiljaa katoaa laitakaupungin yöhö
kun hän saapuu estradille katulamput kumarta
niin hän yksin vaeltaa, vain varjot häntä seura
kunnes aamu viimein näyttämöltä valot sammutta
äidit hänellä lapsiansa pelottaa
jos et ole kiltti hän nousee piilostaa
ja kaikki tuhmat lapset vie hän mukanaa
kuka hänet tuntee ja tietää tarkallee
että mitä hän tahtoo ja miksi hän pakoilee
kuka häntä ymmärtää ja kuka tuomitsee
kuka tuomitsee
kuka tuomitsee
kuka tuomitsee
niin hän yksin olla saa, eikä tahdo mitään muutta
hän muistaa kyllä roolinsa ilman kuiskaajaa
