Juorukellot
san./säv. kalle ahol
koiraa laihaa omatunto soima
se viluissansa nälissänsä vikat hilu
käpälissänsä tilaa kaukopuhelun dooriksellee
kuin tuota öölikuonoa, niin myös don huono
kaipuu piiskaa, hävinnyttä kotiin hoputta
hän anoo lupaa saada ovees koputta
beibi, älä jätä idus-lintuasi yksi
uivat murtuneet siivet vielä kipsiliemess
ei, ei, ei, ei, ei, e
ruikuttaja joo säkin joskus o
beibi, älä jätä idus-lintuasi yksi
hoida sitä hetki sademetsäseimess
ei, ei, ei, ei, ei, e
katinkultakakkuaan saa peiton alle unohta
tai se alkaa parkumaa
liikaa hiivaa apinaa riiva
viereltä naaraan kauhukseen herä
pääparka muistinsirpaleita kokoon kerä
aivan liian monta kertaa mokannu
mustan aukon muistiin pokannut on myös don huon
joka sikarinsa stumppa
jos et suo hänelle illan viimeistä humppa
beibi, älä jätä, blah, blah jne.